Valikko Sulje

Marun matkassa – futsalkulttuuria etsimässä #3

Marun matkassa - futsalkulttuuria etsimässä #3

Muutama kuukausi on jo vierähtänyt edellisestä kuulumisista, joten nyt on hyvä summailla mennyttä ja opittua näin uuden vuoden alkajaisiksi, muuten alkaa olla jo niin paljon kirjoitettavaa ettei pysy perässä.

Valmentajakoulutus Lissabon 19.11-24.11.2022

Järjestimme Itäisen alueen urheilutoiminnan kehitysryhmän tuella valmentajakoulutuksen marraskuussa, josta voisin kertoa ensimmäisenä. Koulutuksen järjestäminen toisessa maassa oli opettavainen kokemus. Koulutus toteutettiin yhdessä Portugalin jalkapalloliiton kanssa. Valitsimme tapahtumaan hakemusten perusteella 6 valmentajaa Itä-Suomesta.

Ohjelma oli erittäin monipuolinen. Sukelsimme jalkapallon, futsalin, organisaation johtamisen ja kehittämisen sekä valmentamisen maailmoihin. Seurasimme seura- ja maajoukkuetoimintoja, saimme kuulla huipputason luentoja ja tehdä yksilötehtäviä. Harmi, että yksikään alueemme futsalvalmentaja ei hakenut mukaan tähän ilmaiseen koulutustapahtumaan.

Toni Tammi, Ricardo Azevedo ja Kahoot mestari Tomi Leivo koulutuksen avauspäivänä

Naisten ja tyttöjen futsalmaajoukkueissa työskentelevä Ricardo Azevedo avasi meille Portugalin liiton koulutuspolkua sekä visiota 2030. Ricardo toimii myös itse kouluttajana ja on se henkilö, joka on ollut tukemassa opintomatkaani tänne Portugaliin.

Mihin suuntaan me katsomme?

Jorge Braz

Lause jota futsalin maailmanmestarivalmentaja Jorge Braz toisti useasti omassa taidokkaasti etenevässä esityksessään. Yhteinen visio ja suunta on kaiken ydin, jos haluamme rakentaa pohjaa tulevalle. Menestys seuraa perässä sitten kun visioon ja suunnitelmaan sitoutuu jokainen yksilö. Brazin esityksestä heijastui intohimo, yhdessä tekeminen sekä kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys.

Vierailimme Benfican museossa, joka on näkemisen arvoinen paikka stadionin kupeessa. Museokäynnin jälkeen ymmärtää lisää siitä, kuinka käsittämättömän isosta organisaatiosta puhutaan.

Vuosikausia beach futiksen ja futsalin kehitysprojekteissa mukana ollut, Portugalin jalkapalloliiton hallituksessa vaikuttava Pedro Dias esitteli meille jalkapalloliiton tiloja. Kun pääsee näkemään miten kaikkien jalkapalloperheen lajien maajoukkueiden toiminnot on organisoitu, ymmärtää viimeistään sen, että menestys ei ole ollut sattumaa.

U17-19 futsalmaajoukkueiden varasto ”Football city”

Portugalissa on yhteensä 200 000 lisenssipelaajaa kaikissa jalkapalloperheen lajeissa. Vertailun vuoksi Suomi ylitti 150 000 rajan tässä taannoin. Ero ei ole lukujen valossa merkittävä, mutta ”jalkapallokaupungissa” kiertäessä ei voi kuin hämmästellä kuinka paljon Portugeesit ovat meitä edellä.

Jalkapallokaupungissa toimii myös ”Canal 11”, joka on Portugalin liiton hallinnoima kanava kaikille futisperheen lajeille. Se on ilmainen kanava joka tavoittaa 97 prosenttia asukkaista ja näyttää monipuolisesti eri ikäluokkien, miesten, naisten sekä junioireiden otteluita. Tämä on liitolle iso voimavara ja lajien markkinointikanava. Lähitulevaisuudessa jalkapalloliitto tulee panostamaan tv-näkyvyyden kehittämiseen 50 miljoonan euron investoinnilla mm. uuden head quarterin rakentamiseen alueella. Toiminta on täysin liiton resursseilla tuettua.

Canal 11 ”Football City”

Vierailimme Estoril Praia nimisessä 800 jäsenen seurassa. Paulo Cardoso esitelmöi heidän pelaajapolkuaan ja hän oli yksi valmentajista kun muuan C.Ronaldo tuli Sportingiin alle 12 vuotiaana. Hugo Leal, joka oli yksi lahjakkaimpia Portugalilaisia futareita kertoi uraltaan tarinoita ja siitä miten yksi hetki voi muuttaa kaiken, saatuaan mahdollisuuden kahteen otteeseen edustaa Portugalia nuorten EM kilpailuissa.

6-12 vuotiaiden jalkapalloharjoitukset on organisoitu viidellä eri futsalkentällä, Estoril Praia.

Benfican jalkapallo-akatemian johtaja Pedro Mil-Homens parin tunnin esittely oli kattava ja mielenkiintoinen. Kuulimme millä tavalla yksi parhaimmista akatemioista kasvattaa pelaajia. Arvot näkyvät kirjaimellisesti joka puolella, toiminta on hyvin organisoitua, olosuhteet ovat erinomaiset ja lisää rakennetaan ja suunnitellaan. Pelaajat scoutataan toimintaan nuorina. Virhemarginaali on iso, mutta tämä on nykyinen toimintatapa. Oheisharjoitteena nuoret futarit pelaavat mm. futsalia.

(Urheilu)kulttuurista

Suomessa ollessa ei aina tiedä uskaltaako lähestyä tiettyjä tahoja, voinko mennä kättelemään ja morjestamaan ketä tahansa niin, että minut otetaan aidosti vastaan ja kohdataan kunnioittavasti? Suomessa ollaan kuulemma vaatimattomia ja nöyriä, mutta silti tuntuu, että ihmisten egot on kerrostalon kokoisia.  Tai onko tämä jokin suojakuori mitkä on myös vahvoja ihmisten ympärillä? Itsekin olen joskus sortunut tällaiseen ylimielisyyteen, mutta vanhemmiten oppinut kohtaamaan jokaisen ihmisen omine vahvuuksineen ja heikkouksineen tasavertaisesti, positiivisesti, hetkessä, kunnioittavasti silmiin katsoen ja tervehtien. Portugalissa on esimerkiksi vanhempien toimesta, jotka seuraavat harjoituksia katsomossa tapana tervehtiä kaikki katsomossa olijat, käydä siis kirjaimellisesti kättelemässä jokainen. Vähintään otetaan katsekontakti jokaisen kanssa.

Kun taas joukkue päättää harjoitukset on loppuhuudon aika, silloin katsomossa olevat vanhemmat taputtavat reippaasti.

Peleissä ei ole Suomesta tuttuja pitkiä ja kiusallisia pelaajaesittelyjä, vaan joukkueet tulevat riviin, jolloin tuomari viheltää pilliin ja kapteenit jäävät teikkaukseen, tämän jälkeen joukkueet käyvät kättelemässä jokaisen valmennustiimin jäsenen sekä vierasjoukkueen taustat. Pelin jälkeen joukkueet kiertävät ympäri hallin jos mahdollista (tai yhden sivun), johon innokkaimmat menevät kättelemään pelaajat. Todella hienoja tapoja, mitä toivoisin näkevän meilläkin.

Eräänä päivänä olin edustuksen harjoituksissa, Benfica oli juuri palannut Kazaktanista ja edennyt final fouriin mestareiden liigassa. Rui Costa (seuran presidentti) tuli kättelemään ja moikkamaan minua kentän laidalle. Juteltiin muutama sana Suomesta. Mistä Portugalilaisten tietty nöyryys kumpuua? Todennäköisesti kasvatuksen tulosta, ihmisiä tervehditään ja katsotaan silmiin.

Itä-Suomalaisten valmentajien opintomatkan isoin anti itselleni ole se, että urheilukulttuurin arvostaminen, toimihenkilöiden avoin kommunikointi, seurojen arvojen näkyminen konkreettisesti on avainasioita menestyksen pohjana. Nuorimmatkin lapsiharrastajat näkyvät seurojen markkinoinnissa ja brändissä. Yhteinen visio, johon kaikki sitoutuvat on ydinasioita toimivien systeemien takana.

Seuravierailu 10.12-16.12.2022

ADCR CAXINAS, Vila Do Conde

Sain Ricardo Azevedolta suosituksen ottaa yhteyttä Pohjois-Portugalissa sijaitsevan futsalseura ADCR Caxinaksen miesten pääsarjajoukkueen päävalmentajaan Nuno Silvaan, jonka kohtasin jo reilu kuukausi takaperin ensi kerran online valmentajakoulutuksessa. Verkkokoulutuksen aiheena oli futsalin pelajapolun rakentaminen ja urheilutoiminnan organisoiminen seuran sisällä. Useat tahot kertoivat, että kyseisessä seurassa tehdään laadukasta juniorityötä ja heillä on myös tähtiluokan 5 taso jalkapalloliiton laatujärjestelmässä. Yhtenä pelillisenä erikoisuutena on myös pelaajapolun juurelta lähtien opetettava aluepuolustus, jota käyttävät kaikki seuran joukkueet.

Edellisissä poikien U19 EM kisoissa finaaliin selvinneessä Portugalin maajoukkueessa 4 pelaajaa oli Caxinaksesta. Kaikki seuran juniorijoukkueet pitävät piikkipaikkaa omissa sarjoissaan. Portugalissa pääsarjat U17 ikäluokasta alaspäin on jaettu pohjoisen ja etelän lohkoihin, toisessa vaiheessa lohkojen parhaat pelaavat oman sarjansa parhaita vastaan ennen varsinaisia lopputurnauksia. Myös toisen vaiheen joukkueet pelaavat oman sarjansa kevätpuolella, sarjojen jatkuessa aina kesään asti.

Kuukauden viestittelyn ja suunnittelun jälkeen pääsin matkaan. Vajaa neljän tunnin junamatka Lissabonista Portoon ja sieltä edelleen kalastajakylä Vila Do Condeen.

Vila Do Conde, jonka ravintoloissa tuli muutama kilo lisää.

Harjoittelu ja ottelut

Sain käsiini joukkueiden harjoitusohjelmat, joten aloitin suunnittelemaan mihin tapahtumiin pääsisin. Ensimmäisenä pisti heti silmään, että harjoitusmäärät ovat esimerkiksi Benficaan ovat pienemmät. Edustusjoukkueella tämä johtui otteluruuhkasta (4 peliä/11 päivään). Muiden joukkueiden osalta haasteina olivat mm. olosuhteiden riittävyys.

Saavuin paikalle viikonlopuksi, joten pääsin aloittamaan samantien otteluilla. Pääsin seuraamaan U15 poikien kärkikamppailua Coimbralaista CS Sao Joaoata vastaan sekä miesten pääsarjaottelua, jossa vieraaksi saapui Candoso (linkistä CS Sao Joao seuraesittely).

Ohessa klippi U15 pohjoisen sarjan kärkiottelusta Caxinas – Sao Joao, jonka tunnelma nousi loppua kohti tiiviiksi. Portugalissa suhtaudutaan kilpailemiseen intohimoisesti myös junioreiden otteluissa, niin kuin videolta huomaa. Tämä itsessään luo dynaamisuutta ympäristöön ja vaikuttaa varmasti myös pelaajien suorituksiin.

Illalla pääsin seuraamaan Portugalin liigan ottelua ”Desportivo Municipal Vila Do Condeen” hienoisiin olosuhteisiin. Halli on kaupungin omistama ja sitä käyttävät monet muutkin urheilulajit. Yleisöä oli kertynyt paikalle oman arvioni mukaan melko hyvin. Caxinas piti vieraat asioissa voittamalla kahdella identtisellä vapaapotkumaalilla ottelun 2-0. Candoson matalaa puolustusmuuria oli kotijoukkueen erittäin vaikea murtaa.

Caxinas – Candoso Liga Placard, Vila do Conde

Seuraavalla viikolla pääsin videopalaveriin samaisesta ottelusta, mikä oli erittäin avartava kokemus. Vaikka päävalmentaja Silva olikin eniten äänessä, myös suurin osa pelaajista kertoi näkemyksiään ja mielipiteitään hyvinkin avoimesti. Olen päässyt seuraamaan myös Benfican miesten joukkueen videopalaveria, jossa äänessä oli vajaa tunnin ajan vain päävalmentaja.

Maanantaina pääsin mukaan U10 joukkueen harjoituksiin, minut otettiin hyvin lämpimästi vastaan. Lasten vaiheen valmennuspäällikkö Rui puhui melko hyvää englantia, joten kommunikointi oli sujuvaa. Lasten vaiheessa keskiössä on pallon kesyttäminen. Jokainen harjoitus alkaa aina niin, että jokaisella pelaajalla on pallo ja pelaajat kuljettavat ja kikkailevat all inn pallon kanssa. Tämän jälkeen mukaan tulee havainnointia. Valmentaja valitsi 3 pelaajaa hipoiksi, joiden piti kuljettaa palloa eri tavoilla ja ottaa samalla muita pelaajia kiinni. Jo tässä ikäluokassa on tärkeää saada leukaa nopeasti ylös, jotta voidaan kerätä kentältä informaatiota päätöksenteon tueksi.

Harjoitus jatkui 1vs1 ja 2vs1 tilanteilla, jotka ovat myös painopisteinä 10-11 vuotiaissa. Lopuksi pelattiin koko kentällä 5vs5 normaalipeliä. Silmiin pisti ehdottomasti vauhti sekä pelaajien pallonkäsittelytaito, joten sitä luullakseni on periodisoitu ohjattuihin harjoituksiin ja kouluissa ”omalla ajalla” tapahtuvaksi.

Seuraavana päivänä oli ohjelmassa U10 ja U11 poikien välinen harjoitusottelu sekä U17 joukkueen harjoitukset, jota pääsin seuraamaan päävalmentaja Nuno Silvan kanssa. Seurasimme harjoituksia sivusilmällä kun ajan täytti herkulliset keskustelut futsalista ja seuran strategiasta sekä realiteeteista.

Päävalmentaja on seurassa osa-aikaisena. Hän pyrkii löytämään aikaa myös U17/U19 päävalmentajien sparraukseen. Päivätyönään hän opettaa liikunnanohjaajia, lähellä Portoa ammattikorkeakoulupolulla. Pääsin tutustumaan ”Universidade Maian” tiloihin ja opetukseen. Opettajien tilat, luokat ja eri testauslabrat sekä sisä ja ulkoliikuntapaikat ovat kaikki saman rakennuksen sisällä. Tuntien aiheina oli korostettu eksentrinen voimaharjoittelu, jota on tärkeää painottaa myös futsalin fysiikkavalmennuksessa. Perusteista muistuteltiin lyhyellä teoriaosuudella, sillä kyseessä oli kolmannen vuosiluokan oppilaat, tämän jälkeen oppilaat suunnittelivat pienryhmissä harjoitteita annetusta teemasta. Teoriaopetus pidettiin kätevästi kuntosalilla.

Viikko jatkui seuraamalla U15 joukkueen harjoituksia, jossa pääteemana oli puolustuspelaamisen harjoittelu. Caxinaksen jokainen ikäluokka puolustaa siis aluepuolustuksella, joka poikkeaa lähes kaikista muista joukkueista Portugalissa, joissa puolustetaan pelaajavartiointimenetelmällä. U15 päävalmentaja painotti ensimmäisen kahden pelaajan toimintaa aluepuolustuksen ensimmäisessä linjassa. Mistä suunnasta ensimmäinen pelaajaa antaa painetta pallolliselle ja minkälaisilla tavoilla toinen puolustajista voi tätä tukea eri pelitilanteissa.

Myös Caxinaksessa niin kuin Benficassakin olen kiinnittänyt huomiota valmentajalähtöiseen toimintaan. Valmentaja ohjasi pelaajia oikeille paikoille sen sijaan, että olisi kysellyt pelaajilta mihin kannattaisi liikkua. Tämä toimintatapa tuntuu ainakin futsalissa olevan yleistä. Portugalissa ollaan ehkä hitaasti vasta menossa urheilijakeskeisempään kulttuuriin vai ollaanko? Tämäkin tapa vaikuttaa tuottavan kuitenkin tulosta. Portugalissa on todennäköisesti vähemmän pedagogisen taustan omaavia valmentajia verrattuna esimerkiksi Pohjoismaihin.

Urheilijalähtöinen toimintatapa ja fyysisen valmennuksen puuttuminen on isoimmat asiat joihin kiinnitin huomiota vierailullani. Samoja havaintoja olen tehnyt myös Benfican futsaljoukkueissa. Karusti tämä näkyy junioripelaajien pelaamisessa esimerkiksi kun yritetään toistuvasti ja tuloksetta tehdä harjoiteltuja pelin rakentelu- tai erikoistilannekuviota ilman, että pelaajat itse lukisivat pelitilanteita.

Resurssienpuute on varmasti yksi syy. Niinkin isoissa seuroissa kuin Benfica tai Sporting luulisi olevan kokoaikaisia tai vähintään osa-aikaisia valmentajia mutta todellisuus on toista. Pienemmissä seuroissa kuten Caxinaksessa ei taas ole helppoa saada ryhmiin useampia valmentajia. Päävalmentajat saavat pienen korvaukset ja muut, esimerkiksi apuvalmentajat vain kulukorvauksen jos sitäkään.

Isot seurat ovat jo itsessään niin isossa asemassa, että pelkkä kuuluminen näihin organisaatioihin on jo monelle valtava arvo, ajatellaan ehkä, ettei tästä kuulukaan saada korvausta.

Viimeinen ilta Vila Do Condessa.

Aika Caxinaksessa jäi lämpimänä muistoihin. Itselle oli tärkeää nähdä myös toisenlainen toimintaympäristö. Ihmiset olivat välittömiä ja ystävällisiä. Uskon, että myös he saivat vierailustani uusia näkökulmia ja ajatuksia heidän toimintansa kehittämiseksi.

USYF 27.12-3.1.12.2022

Vuoden loppupuolella saimme Benficaan vieraaksi harjoittelemaan ja pelaamaan 120 junioripelaajaa Yhdysvalloista. United States Youth Futsal on yksityinen yritys, joka järjestää erilaisia opinto ja leirimatkoja nuorille urheilijoille.

USA:n 2004-2005 synt. poikien joukkue. Yhäällä vasemmalla
valmentaja Keith Tozer.

Pääsin itsekin muutaman kuukauden tauon jälkeen johtamaan harjoituksia. Hieno kokemus ennen kaikkea nuorille pelaajille. USA:lla on valtavasti potentiaalia kehittyä futsalissa absoluuttiselle huipulle, mutta yhtenäinen strategia ja visio puuttuu. Maahan ei ole saatu toimivaa kansallista liigaa aikaiseksi. Etenkin tytöt erottuivat Benfican pelaajiin verrattuna urheilullisuudellaan sekä henkisellä vahvuudellaan ja voittivatkin harjoitusottelut melko selvästi.

Arki

Oma taival Portugalissa on nyt noin puolivälissä. Kun intohimo on suuri, niin välillä saattaa tulla tunne ettei ole oppinut mitään, tämä ei riitä, uteliaisuuden liekki on voimakas. Ehkä ymmärrän nämä kokemukset myöhemmin paremmin.

Olen myös pohtinut omaa asemaani Benfican organisaatiossa, olisiko minusta enemmän hyötyä jossain pienemmässä seurassa, jossa asiat tapahtuisi konkreettisemmin ja nopeammin? Benfica on upea seura, mutta sen valtava koko tuottaa haasteita, ihmiset on kiireisiä ja kommunikoitavaa on niin paljon eri toimijoiden välillä.

Huomasin tämän vieraillessani Caxinaksessa. Kontrasti oli valtava. Toisaalta mietin, että kokemuksien saaminen näin isosta ja merkittävästä organisaatiosta ulkopuolisena, ilman paineita voi olla ihan hieno juttu. Voi tarkastella asioita ”out of the box” ja sitten kun rakentaa omaa tulevaa jossakin, voi ottaa hyviä asioita siitä kokemuksesta mukaan.

Ensi kirjoituksessa voisin pilkkoa tarkemmin ainakin scouting toimintaamme, joka on sekin varsin mielenkiintoista.

Toivon kaikille hyvää alkanutta vuotta ja toivottavasti nähdään pian!