Hyvät toverit, terveiset Hanoista!
Muutamat teistä ovat kyselleet minulta Vietnamin liigan tasosta ja eroavaisuuksista, joten nyt kun sarja lähenee loppuaan avaan teille omat tähänastiset kokemukseni. Yleisesti sanoisin, että joukkueet ovat kovatasoisempia mitä Suomessa ja pelaaminen täällä haastavampaa mitä Suomen futsalliigassa. Listaan tähän joitakin asioita miksi näin on tai olisi.
1. Ammattilaissarja
Pelaajat ovat ammattilaisia eli he pelaava vain futsalia ja saavat sellaisen korvauksen pelaamisesta, jolla tulee toimeen. Joukkueet harjoittelevat päivittäin ja useasti myös kahdesti päivässä. Harjoittelua on myös ympäri vuoden, ei vain 8-9kk. Kesäisin ei pelata futista alasarjoissa. Useissa joukkueissa on päätoimiset valmentajat sekä taustat.
Vietnamin liigaan on saatu mm. argentiinalaista sekä espanjalaista futsalin valmennusosaamista, jotka ovat etenkin erikoistilanteiden valmentamisessa vielä meitä huomattavasti edellä. Ammattivalmennuksen myötä pelaajat ovat urheilullisia ja taktinen osaaminen on parantunut huomattavasti viime vuosina.
2. Kilpailu
Vaikka sarjassa on vain 8 joukkuetta ja sarjakaudella 14 ottelua niin vietnamilaisten kilpailuvietti ja voittamisen halu on vahva. Pelit ovat välillä kuin sotatantereella konsanaan. Pelien intensiteetti on korkea. Intensiteetillä tarkoitan mm. jatkuvaa vahvaa prässiä, nopeita vastahyökkäyksiä, kaksinkamppailuja sekä loppuun asti pelaamista. Tiivis sarja on melko tasainen, sarjan jumbo pystyy haastamaan sarjan kärkijoukkueen toisin kuin Suomessa.
3. Tuomaritoiminta
Tuomaritoiminta on hyvin mielenkiintoista ja erilaista mitä meillä Suomessa. Tuomarit eivät juuri kommunikoi pelaajien ja valmentajien kanssa. Käsien käyttöä ja blokkirikkeitä ei juuri koskaan vihelletä. Pohjapelaaja saa repiä surutta pivot-pelaajaa ilman seuraamuksia.
4. Olosuhteet
Kentät ovat hyvin erilaisia mitä Euroopassa. Parketteja ei ole. Kentät ovat muoviseosta tai neliön muotoisista laatoista tehtyjä elementtejä. Täällä on turha odottaa ilmastoinnin toimivan halleissa, jos ei ole tottunut tai totu pakahduttavaan kuumuuteen, niin harjoittelu ja pelaaminen voi olla tuskallista. Vietnamilaisten pelaajien englanninkielentaito on melko heikkoa, joten kielimuuri voi hidastaa sopeutumista.
Kysyin Thai Son Namia edustavalta Aleksi Pirttijoelta sekä Sahako FC:ssä pelaavalta Italo Bobilta heidän ajatuksiaan ja kokemuksiaan Vietnamin pääsarjasta.
Nyt kun toinen kierros alkaa olla taputeltu, niin mitkä on Aleksi päällimmäiset fiilikset Vietnamista ja miten vertaisit sarjaa kotimaiseen futsalliigaan?
Aleksi: “Erilainen, mutta hyvin mielenkiintoinen kokemus tämä on henkilökohtaisesti ollut. Yhtäläisyyksiä sarjojen välillä on melko vähän, sen verran erilainen maailma tämä on, ehkä se, että täällä ja Suomessa ei ole niin taitavia yksilöitä mitä Euroopan huippumaissa, joten sitä sitten kompensoidaan kovalla vauhdilla, välillä turhankin kovalla.
Vietnamin liigassa puolustetaan erittäin aggressiivisesti ja tiiviisti. Tilaa ja aikaa pallon kanssa on vähemmän mitä Suomen liigassa. Prässissä ollaan jatkuvasti lähellä. Pelit ovat vähämaalisia ja erikoistilanteet ovat isossa roolissa. Ottelut ei täällä juuri koskaan karkaa runsasmaalisiksi.
Olen löytänyt pelaamisen Vietnamissa haastavaksi kun on tottunut siihen, että on kentällä enemmän aikaa miettiä omia ratkaisuja. Täällä saa pelata kovempaa ja tuomarilinja on sallivampi mitä Suomessa.
Suomessa taas esimerkiksi maalivahtien taso on kovempi mitä täällä, lisäksi pelaajien laukaisutaito on meillä Suomessa nähdäkseni paremmalla tasolla.”
Mitä itsellesi jää Vietnamin ajasta käteen?
Aleksi: “Vaikka aikani täällä on kokonaisuutena lyhyt, niin pelillisesti ainakin se, miten toimia ja sijoittua erilaisissa pelitilanteissa sekä miten reagoida tilanteisiin nopeasti. Uskon, että tässä olen kehittynyt täällä ollessani.
Lisäksi olen päässyt ensimmäistä kertaa urallani elämään ammattilaiselämää ja kokemaan miten valmistautua laadukkaasti harjoituksiin ja otteluihin, jotta saan itsestäni parhaan irti. Uskon että tästä on hyötyä minulle jatkossa.”
Tervehdys Bob, minkälainen on ollut ensi kosketuksesi Vietnamiin ja Ho Chi Minin kaupunkiin?
Bob: “Olen viihtynyt Vietnamissa erinomaisesti, olen hyvin onnellinen että päätin tulla tänne. Kaupunki on käsittämättömän iso ja elävä. Seuran puolesta kaikki on hoidettu ammattimaisesti. Tämä on ollut hieno kokemus ja jatkumo omalle uralle”
Miten luonnehtisit Vietnamin futsalliigaa ja miten vertaisit sitä Suomeen?
Bob: “Futsal on täällä todella nopeaa ja pelaajat tekevät myös melko paljon virheitä, tämä taas lisää tilanteenvaihtoja. Tuomaritoiminta on syystä tai toisesta heikkoa. Peli on “likaista”, se muistuttaa minua siitä kun aikoinaan pelasin Brasilian alasarjoissa, jossa oli “vankilasäännöt”
Pelaajien päätöksentekokyvyssä on paljon kehitettävää. Usein valitaan väärä ratkaisu esimerkiksi ylivoimahyökkäyksissä. Viimeistellessä ei katsota missä maalivahti on vaan lauotaan niin paljon kuin jalasta lähtee. Pelialustat on täällä hyvin erilaisia mitä Suomessa, pallo ei liiku siinä niin nopeasti ja ne ovat välillä hyvin liukkaita.
Ensimmäisessä pelissä vastustajan pohjapelaaja laittoi minut joka kerta lattiaan, onneksi seuraavaan otteluun osasin varautua tähän ja muokata omaa pelaamistani. Joukkueet puolustavat uhrautuvasti ja tiiviisti, joten tilaa on vähän.
Koetko että olet kehittynyt pelaajana täällä ollesasi?
Bob: Kyllä, ei nyt lyhyessä ajassa mitään kovin merkittävää ole tapahtunut, mutta meidän valmennus on ollut osaavaa ja olen saanut heiltä vinkkejä pelin pieniin yksityiskohtiin. Täytyy vielä sanoa, että seuran sosiaalisen median kanavien sisällöt ovat laadukkaasti tehtyjä.
Sarjan “suomalaisjoukkueet” ovat siis kolmen kärjessä ennen viimeistä kierrosta. Vielä on teoreettiset mahdollisuudet siihen, että sijoitukset kärjen osalta vaihtuisivat, mutta se on kuitenkin epätodennäköistä.
Tämän jälkeen pelaajat lomailevat joukkueesta riippuen n.10 päivää, jonka jälkeen palataan harjoituskentille. Seuraava kilpailutapahtuma on todennäköisesti marraskuun lopulla pelattava Vietnamin Cup, joten tästä alkaa pikkuhiljaa raaka kädet savessa arkityö kohti loppuvuotta.
Palataan taas!