* Kaupallinen yhteistyö Urheilu Mehiläinen.
Moi taas,
Edellisestä kirjoituksesta alkaa olla jo aikaa, joten koitetaan herätellä taas tätä blogia. Muutin kesällä tosiaan Jyväskylään ja siirryin KaDyyn. Tarkoitus oli kirjoitella tänne juttuja enemmänkin kauden aikana, mutta omat treenit ja pelit loppuivat valitettavasti jo elokuussa loukkaantumiseen. Nyt kun pettymyksestä on päässyt hieman yli, niin parempi avata hieman asiaa. Toivottavasti tämä myös auttaa, ettei vastaavat tapaukset ainakaan lisäänny.
Viime kerralla kirjoitin kevään lopulla tekemästäni 11 viikon omatoimisesta off-season harjoittelusta Vierumäen Urheiluopistolla, jossa asuin. Jyväskylässä jatkettiin joukkueen kanssa entistä kovempaa ja ensimmäisen virallisen harjoituspelin Ilvestä jälkeen tulikin seinä vastaan. Aikaisemmin viikolla ilmeni jo jotain ongelmia, kun fysiikkatreeneissä mm. käsipainopenkissä oli tullut edellisellä viikolla 25kg käsipainoilla kuuden toiston sarjat, mutta tällä kertaa en saanut yhtään kertaa 25kg painoja ylös. Muidenkin liikkeiden tulokset putosivat. Jatkoin kuitenkin treenaamista normaalisti, osin uutena pelaajana näyttämisen halusta ja osin valmennuksen “ihan normaalia” kommenttien jälkeen. Seuraavana päivänä lajitreenit aamulla ja illalla. Perjantaille vielä yksi lajitreeni ja lauantaina KaDy vs Ilves. Pelistä ei juurikaan enää muistikuvia ole, yksi maali taisi mennä omiin. Seuraavana päivänä olisi ollut vielä harjoituspeli PP-70 vastaan, viikon 11. treeni/pelitapahtuma ilman yhtään kevyttä tai palauttavaa harjoitusta.
Ilves pelin jälkeen keskellä yötä heräsin kuitenkin siihen, kun sydän tuntui hakkaavan erittäin poikkeavasti. Sykemittariin tallentui nukkumisen ajalta jatkuva 100-130 syke, joten matka jatkui sairaalan tutkimusten kautta täyslepoon.
Yllättävän paljon jokseenkin samankaltaisia tapauksia on nyt näkynyt uutisissa. Pelkästään muutama viikko sitten oli samalla viikolla kaksi tarinaa mediassa. Hesarissa oli Kim Koivun tarina ja FC Lahden toppari Jani Tanskan ilmoitettiin lopettavan uransa 31-vuotiaana.
Futsal-liigassa, kuten ykkösessä on pakollista olla pelaajalla vakuutus. En ole koskaan vakuutuksiin perehtynyt, koska eihän sitä ajattele ennen kuin kohdalle osuu. Tässäkin tapauksessa seura oli vakuutuksen ottanut, mutta selvisi ettei se koske rasitusperäisiä vammoja, kuten tämä. Nyt 17 viikkoa, muutama jälkioire, neljä laboratorio ja muutamat lääkärikäynnit myöhemmin sitä vakuutusta arvostaisi kummasti. Julkinen sairaanhoito on lähinnä odottelua ja yksityinen maksaa. Onneksi Urheilu Mehiläinen lähti auttamaan, joten kiitos heille. Jatkossa perehdyn vakuutuksiin itse paremmin, jotta voin tarvittaessa marssia Mehiläiselle heti kun hoitoa tarvitsee.
Miten tähän päädyttiin?
Ensimmäisenä voisi mainita ylimääräisen stressin (esim. muutto uudelle paikkakunnalle, kouluhommat, muu elämä, yms) ja tietysti riittävän levon. Etenkin virhe lepäämisen suhteen on sattunut useamman kerran peräkkäin harjoitussuunnitelmassa olleiden lepojaksojen aikana. Omassa harjoitussuunnitelmassani oli viikko lepoa ennen KaDy:n treenien alkamista, mutta olin sen ajan kuitenkin kipeä, jolloin kroppa ei lepää. Uutena pelaajana ei kuitenkaan ole helppoa sanoa ensimmäisillä viikoilla, että voisi olla fiksua levätä vielä. Ennen 11 viikon off-seasonia pidin kahden viikon harjoittelutauon, mistä myös toinen viikko meni kipeänä (kaikki treenit viimeiseltä kolmelta vuodelta löytyy treenipäiväkirjoista/vuosisuunnitelmista). Keväällä vedin normaalia 4-8 harjoituksen viikkorytmiä, sekä syystalvella Portugalissa harjoittelun lisäksi yliopisto ja erilainen kulttuuri lisäsivät tietysti CS São Joãon treenien lisäksi kuormitusta. Harjoituspäiväkirjoja selaamalla taaksepäin todella monella kevyellä tai lepoviikolla olen ollut kipeänä.
Viimeisin vähintään yli kahden viikon lepojakso näyttäisi omalta kohdalta löytyvän treenipäiväkirjoista maaliskuulta 2018, joten jälkikäteen on helppo pohtia kropan olleen jo valmiiksi tukossa KaDy:n treenien alkaessa. Harjoittelumäärän nouseminen vielä entisestään, sekä joukkueen olematon palauttava harjoittelu ja heikko kehonhuolto taisivat vain olla viimeinen niitti. Aikaisempina vuosina olen tottunut tekemään kehonhuollot ja palauttavat omatoimisesti uimahallissa, muttei tällä harjoitusmäärällä ja harjoitusajoilla uimahallissa pystynyt tai ehtinyt käymään. Pelkkä kotona iltaisin venyttely ei näillä määrillä tuntunut riittävältä. Palautumisen seurantaan oli käytössä Quanter-sovellus, jossa pelaaja vastaa päivittäin palautumiseen liittyviin kysymyksiin. Omalla kohdalla Quanter ei valitettavasti auttanut, ja päinvastoin sain päävalmentajalta jossain kohti “you are too weak” kommentin, jonka jälkeen tein tietysti omatoimisesti hölmönä vielä ekstraa.
Myös lajiharjoittelu oli aika paljon erilaista mihin olin tottunut, joten useat harjoitukset myös tuntuivat raskailta etenkin minulle. Viime blogikirjoituksessa kirjoitin näkeväni maalivahdin fyysiset ominaisuudet sekoituksena korkeushyppääjän tai keihäänheittäjän ominaisuuksia. Kesällä harjoittelu tuntui usein kuitenkin enemmän kestävyysjuoksijan harjoittelulta kuin maalivahdin harjoittelulta.
Esimerkkinä mittailin lajiharjoituksissa tulleen 5800m liikettä. Vastaavasti futsalpelissä olen mittaillut maalivahdille 2800m liikettä samassa ajassa. Maalivahdin suoritus pelissä on yleensä jokin lyhyt räjähtävä suoritus ja pitkä palautumisaika, mihin myös maalivahtiharjoittelu usein perustuu. Väsyneenä räjähtävien lajisuorituksien tekeminen nostaa myös loukkaantumisriskiä, kärsin itsekin muutamasta uudesta lihasvammasta kesän aikana. Myös erillisissä maalivahtiharjoituksissa tehtiin usein kymmenen tai jopa 20 torjunnan sarjoja, jotka olivat myös hyvin uutta itselleni.
Tutkittavaa
Rupesin epäilemään alipalautumisen osasyyksi nopeasti myös raudan tai B12-vitamiinin saantia, koska lihaa ei ole tullut vuosiin syötyä. Rautaa sanotaan saavan hyvin punaisesta lihasta, mutta ihan yhtä hyvin sitä saa linsseistä, soijarouheesta ja vaikka kurpitsansiemenistä. B-12 vitamiinia ei sen sijaan saa kuin eläinkunnan tuotteista, enkä rehellisesti ottaen ole siihen kiinnittänyt huomiota.
Käännyin myös tässä asiassa Urheilu Mehiläisen puoleen ja kyselin, löytyisikö heiltä apua näiden tutkimiseen. Urheilu Mehiläinen tarjoaa useita erilaisia hyviä laboratorio paketteja, kuten urheilijan laboratoriopaketti tavoitteellisesti harjoitteleville. Urheilija laboratoriopakettiin kuuluu perusverenkuva (PVKT), rautavarastoja mittaava ferritiini sekä leposydänfilmi (EKG). Tutkimuksilla seulotaan henkilön soveltuvuutta kovempaan harjoitteluun sekä mm. ravitsemuksen riittävyyttä. Tarkastus tehdään erityisesti urheiluharjoittelun vaatimusten näkökulmasta. Tällaisia tutkimuksia voisi olla hyvä tehdä omilla harjoitusmäärillä vuosittain, mutta eipä ole tullut futsalin parissa aikaisemmin seurojen puolesta vastaan.
Mehiläisellä käynnissä mahtavaa on nopea ajanvaraus ja palvelu. Valittavissa olevia aikoja löytyy netin ajanvarauspalvelusta reilusti, joten itselle sopiva aika on helppo löytää. Paikan päällä Mehiläisellä ohjattiin heti oikealle ovelle ja laboratoriomittausten pariin päästiin heti. Tulokset kokeista tulivat todella nopeasti ja Mehiläisellä ne näkee kätevästi OmaMehiläinen-sovelluksen kautta vaikka puhelimen kautta.
Ripeästi saadut tulokset sulkivat nopeasti pois omat epäilykset rauta ja B-12 vitamiinien vajauksista liittyen alipalautumiseen. Myös sydänfilmin analysointi lämmitti mieltä yöllisten rytmihäiriöiden jälkeen.
Ajankohtaisia juttuja
Keräsin muutamia lukemisen arvoisia juttuja alle. Jutut käsittelevät huippu-urheilua, lasten liikuntaa ja perus kuntoilijan treenimääriä ja palautumista.
Jose Riveiron haastattelu
Urheilulehden numerossa 40 on kolmen aukeaman juttu espanjalaisesta valmentajasta Jose Riveirosta. Mielenkiintoisessa jutussa Riveiro ihmettelee useassa kohdassa suomalaisten harjoittelutottumuksia, huippu-urheilusta lasten harjoitusmääriin. Ehdoton lukusuositus kaikille.
Urheilulehti löytyy verkosta osoitteesta (maksullinen): https://www.is.fi/lehti/
Marko Yrjövuoren haastattelu
“Yksi virheistä on liiallinen kehon rääkkääminen, mikä Yrjövuoren mukaan näkyy Suomessa jopa lapsilla.”
Marko Yrjövuori, ex Los Angeles Lakers (NBA), Los Angeles Kings (NHL).
Olin kuuntelemassa ensimmäisen kerran Marko Yrjövuorta muutama vuosi sitten liikuntatieteellisen seuran kuntotestauspäivillä. Paimiosta kotoisin oleva fysiikkavalmentaja on ollut töissä koripallon NBA:ssa ja jääkiekon NHL:ssä, joten kokemusta ja näkemystä löytyy. Juttu Marko Yrjövuoresta löytyy jokusen viikon takaa hesarista. Nykyään Marko Yrjövuori löytyy myös Mehiläisen listoilta.
Hän treenasi muttei palautunut
“Jokainen meistä tietää, että kehitys tapahtuu levossa. Silti panostamme itse harjoitteluun, mutta laiminlyömme usein palautumista edistäviä toimenpiteitä, kuten alku- ja loppuverryttelyä, kehonhuoltoa, ravitsemuksellisia toimenpiteitä ja unta sekä muuta lepoa. “
Riku Aalto, Trainer4you.fi
Kolmantena juttuna nostan artikkelin trainer4you.fi sivustolta. Jutussa käsitellään harjoittelun ja palautumisen perusasiat läpi, joten sieltä on oikein hyvä palautella mieleen perusasiat uudestaan ja uudestaan. Erittäin hyvä kirjoitus ja ilmaiseksi luettavissa.
Tulevaisuutta
Oma kunto on nyt hieman parempaan päin, toki toipuminen voi vielä kestää kauan. Joinain päivinä on ollut ihan hyväkin olo ja muutama viikko sydämen rytmihäiriöistä meinasin käydä jopa lajitreeneissä. Kävin kuitenkin maastopyöräilemässä 10km ja seuraavina parina päivänä ainoa kuljettu matka olikin sängystä jääkaapille. Olo heittelee edelleen päivästä ja viikosta riippuen.
Nyt ohjelmassa on edelleen vain palauttavaa harjoittelua ja alkuun isometristä lihastyötä rauhassa kohti normaalia harjoittelua. Melkoinen työmaa olisi saada edes voimatasot taas sille tasolle, että pelaaminen olisi mielekästä tällä kaudella.
KaDy:n kommentit
Lisätään vielä loppuun KaDy:n fysiikkavalmennuksen kommentit aiheesta. Hienoa kuulla, että kesästä toiminta on ilmeisesti kehittynyt ainakin Quanterin käytön, sekä kylmävesihoitojen osalta.
Joukkue oli kyseiseen aikaan valmistautumassa hyvin tärkeisiin Mestareiden liigan peleihin ja huippu-urheilussa menestyminen yleisesti edellyttää suuria harjoitusmääriä. Samaan aikaan täytyy luonnollisesti huolehtia myös palautumisesta, johon KaDyssa puututaan mm. Quanter-sovellusta ja kylmävesihoitoja hyödyntämällä sekä hyvän palautumisen ohjeistamisella pelaajille. Vaikka pyrimme auttamaan pelaajiamme palautumaan tehokkaasti ja vaikka vastuu palautumisesta on viime kädessä pelaajien omalla vastuulla, pyrimme luonnollisesti kehittämään seuramme toimintaa myös tällä osa-alueella kaiken aikaa. Petterille toivomme tietenkin pikaista toipumista pelikentille!
Palautumisiin!
– Petteri
