Yliopiston biomekaniikan tunnilla jakauduttiin pienryhmiin, joissa tutkittiin eri liikkeitä urheilussa. Valittiin liikkeeksi jalkapallon potkuliike ja samaan ryhmään ajautui pari paikallista opiskelijaa. Yhden heistä nimi oli Ricardo, joka esittäytyikin paikallisen futsaljoukkue CF Santa Claran maalivahdiksi. Ricardon avustuksella päädyin sitten treenaamaan myös CF Santa Claran kanssa.
Seura on monilajiseura, mutta päälajina on futsal. CF on lyhenne sanoista clube de futebol, mutta jalkapalloa seurassa ei pelata ollenkaan. Naisten joukkue taitaa olla futsaljoukkueista paremmin menestynyt ja miesten joukkue pelaakin kolmanneksi korkeimman sarjatason häntäpään sijoituksista. CS São Joãon kakkosjoukkue johtaa kyseistä sarjaa ja sen joukkueen mukana on siis pääasiassa tullut treenattua.
Seura on perustettu vuonna 1923 eli kunnioitettavat 95 vuotta matkaa takana. Portugalissa tuntuu joka seuralla olevan oma halli ja niin on tietysti myös CF Santa Claralla. Hallin ikää en saanut selville mutta vanha se on. Halli on melkoinen betonibunkkeri ja alustana on myös betonia. Alusta itseasiassa oli yllättävän hyvä ja muistutti omaa “kotikenttää” eli Vierumäen Areenan kahta betonikenttää. Betoni on karun näköinen, mutta huomattavasti parempi futsaliin kuin yksikään matto.
Santa Clara on kaupunginosa Coimbrassa ja yliopiston liikuntatieteellisen tilat sijaitsevat myös Santa Clarassa, noin 1km päässä CF Santa Claran hallilta. Yliopiston tiloissa on kaksi uutta täysimittaista futsalparkettia ja molemmissa vielä reilut katsomotilat. Aluksi ajattelin, että miksei seura käytä näitä yliopiston tiloja hyväkseen, mutta vierailtuani hallilla ymmärsin miksi ei.
Omasta hallista löytyy itse kentän lisäksi oma kuntosali, aikido tatami, hierontahuone, peilisali, huoltotilat, toimistot, kahvila ja oleskelutila, jossa pingispöytää, telkkaria ja sohvia. Lisäksi seuralla on tietysti oma hieno minibussi ja hallin vieressä vielä erillinen toimisto rakennus. Portugalilaisille seuroille ominaista tuntuu olevan se, että seurat omistavat käyttämänsä paikat ja ne ovat myös oman näköisensä. Suomessa kaikki edustusjoukkueet pelaavat kaupungin monitoimihalleissa/urheilutaloissa ja juniorijoukkueet harjoittelevat erillään milloin missäkin koulun salissa. Omasta mielestäni siinä on ongelma.
Ennen treenejä osa pelaajista pelaili pingistä oleskelutilassa ja sen jälkeen siirtyivät hakemaan huoltotilasta omat vaatekorinsa. Vaatekorissa on joka treeneihin, shortsit, sukat, t-paita, pitkähihainen paita, sekä kengät odottamassa. Itse treeneissä oli paikalla 12 kenttäpelaajaa ja neljä maalivahtia. Päävalmentaja Luís Santos ei osannut yhtään englantia, joten ainoa mitä ymmärsin koppipalaverissä oli että tänään treenataan paralleleita (kahden pelaajan peruskombinaatio futsalissa). Maalivahtivalmentajana hääri vanhamies Francisco Machado, joka vaikutti ihan tekijämieheltä. Apupoikina hänellä oli vielä kaksi muuta avustajaa maalivahtiharjoitteissa. Santa Claralla on myöskin aika nuorehko joukkue (joskin paljon vanhempi kuin São Joãon kakkosjoukkue) ja yksi vanhempi maalivahti valitteli sitä kun nuorilla ei pysy pää pelatessa mukana. Oikein osuva havainto. Aina torstain treenien jälkeen seura tarjoaa myös ruoan kaikille pelaajille omasta kahvilastaan.
CF Santa Clara on myös Portugalin maajoukkueen maalivahdin André Sousan kasvattajaseura. Ajatella että viime EM-kisoissa kultaa torjunut maalivahti on koulutettu tolla betonilla. Santa Claran kapteeni sanoi että jo nuorena näki André Sousan olevan eri tasoa muiden kanssa. Santa Clarasta André Sousa siirtyi ensin Academicaan (Coimbran pääsarjajoukkue futsalissa vuosia sitten. Academicalla myös jalkapallojoukkue, joka pelaa nyt toiseksi korkeinta sarjatasoa. Hyökkääjänä häärii muuten Hugo Almeida) ja sieltä hän siirtyi Sportingiin, jossa on pelannut nyt pitkään. Tälle kaudella ykkösmaalivahdin paikka Sportingissa on kuitenkin vaihtunut brasilialaiselle Guittalle.
CF Santa Clara – CS São João B
Tuli käytyä katsomassa myös, kun meidän kakkosjengi pelasi vieraissa CF Santa Claraa vastaan. Ennen peliä juteltiin CS São Joãon valmentaja Brunon kanssa taktiikasta pienellä kentällä. Eipä kummempia juttuja ilmennyt. Treeneissä pelattiin jo pienennetyllä kentällä (kotikenttä täysikokoinen parketti) sekä painotettiin erikoistilanteita, joita pienellä kentällä tulee paljon. Myös pelissä käytettiin paljon yksinkertaisia pivotpelejä, yksinkertaisella pelillä vetopaikalle. Tämä oli sinänsä mielenkiintoista, että pari viime kautta pelasin PS Villassa isolla parketilla. Isolla ja nopealla parketilla voitettiin yleensä kaikki (mm. Mad Max ja Josepa, jotka nousivat liigaan. Tervarit voitettiin myös viimekaudella vierasparketilla), mutta pienillä ja yleensä mattopinnoitteisillä kentillä (joita Suomessa riittää) hävittiin huomattavasti useammin. Ei ehkä osattu muokata peliämme pienille kentille, vaikka sitäkin pitäisi harjoittelussa huomioida.
Pelissä tuli 1-3 voitto CS São Joãolle. Tiukka peli oli ja 1-1 tilanteessa CS São João otti reikäpaidan käyttöön, joka tuottikin 2-1 johtomaalin. Lopussa kaunisteltiin vielä lukemia yhdellä maalilla. B-joukkueen kokoonpano oli tällä kertaa kaikki alle 23-vuotiaita, kaksi oli käynyt kentällä tällä kaudella ykkösjoukkueenkin mukana ja lisäksi mukana oli muutama U18 joukkueen pelaaja. Ottelun kaikki maalit muuten tulivat Coimbran yliopiston liikunnanopiskelijoiden toimesta.
