Oraakkeli oli paikalla Final Fourissa huomatakseen pienen, mutta suuren asian. Edes futsalkansa eivät itse osaa lajitermejä. (edit. otettu väliviiva pois sanasta futsalkansa)
”Hei tuomari, se oli virhe!” kuuluu äänekäs protestointi.
Niin, oliko? Syöttö vastustajalle? Laukaus ohi maalin? Väärin mennyt sivurajapotku? Tilannetta edelsi kopautus jaloille. Onhan se virheellistä toimintaa kopauttaa vastustajaa jaloille. Terminologia ei sitä tunne.
Futsalia on pelattu Suomessa kolme vuosikymmentä. Koko tuon ajan salijalkapallo-termi on saanut suuren vastarinnan ja älämölön aikaiseksi. ”Futsal ei ole salijalkapalloa!” huutavat naiset ja miehet kuorossa. Se on totta. Miksi muihin termeihin ei puututa? Miksi muut termit saavat olla sinne päin?
Sanokaa Oraakkelia pikkumaiseksi. Se ei haittaa. Oraakkeli listaa nyt alle väärät ja oikeat termit. Vääriksi termeiksi Oraakkeli on nostanut niitä, mitkä ovat toistuneet vähintään kolmesti per peli, jonka paikalla on todistanut.
Virhe. Virheellä viitataan yleensä virheellisesti vastustajan tekemään sääntöjen vastaiseen toimintaan. Tosiasiassa futsalissa virhe voi olla subjektiivisesti aivan mitä tahansa itselleen negatiivista toimintaa. Laukaus ohi maalin, huono syöttö, oman maalivahdin blokkaaminen vastustajan maalipaikassa. Yleisin virhe on tuomarin tekemä (ainakin pelaajien mukaan), siksi usein heille virhettä huudettiin viime(kin) viikonloppuna. Oraakkelille ei aivan käynyt selväksi, minkälaisia virheitä ne tuomarit tekivät.
Se on kumulatiivinen rikkomus. Virheet eivät ole futsalissa täynnä. Kyllä sen kuulutuksen jälkeen edelleen annetaan huonoja, epätarkkoja syöttöjä. Rikkomukset voivat olla täynnä. Kuudennesta sellaisesta tulee kymmenen metrin vapaapotku, kymppi. Tai sitten ammutaan lähempää.
Älkää kuuluttako virheiden olevan täynnä. Ne eivät koskaan ole.
”Meidän sivuraja!”
Okei, teidän sivuraja. Ja kotijoukkueen pallo. Ja hallin ajanottolaitteet. Entä sitten?
Futsalissa on sivurajat ja päätyrajat. Pelikentälle palloja potkitaan vain sivurajalta ja kulmista. Ei päätyrajalta. Se on silloin vapaapotku, ja pallo on jo kentän puolella. Ei tarvitse erikseen indikoida rajapotkun tulevan sivulta. Se on AINOA raja, jolta rajapotkun voi antaa.
Se on rajapotku.
Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä.
Joku saattaa ajatella tämän olevan saivartelua. Onko lajipuhe koskaan saivartelua? Puhumalla jatkuvasti väärin ollaan joskus tilanteessa, kun televisiosta tulee futsalia, ja lajin ”pasirautiaiset” laukovat studiossa totuuksia, mitkä eivät perustu sääntöihin eikä lajin viralliseen terminologiaan.
Sitten saatetaan pelata salijalkapalloa sivurajapotkujen kera ja tuomareille virheitä huudellen.
Mutta annetaan sen lentävän maalivahdin olla edelleen lentävä tai liivimies.
Artikkelikuva: Leo Hynninen